• f5e4157711

Valonheitinvalaistuksen tekniikat rakennuksen ulkovalaistuksessa

Yli kymmenen vuotta sitten, kun "yöelämästä" alkoi tulla ihmisten elämän vaurauden symboli, kaupunkivalaistus siirtyi virallisesti kaupunkien asukkaiden ja johtajien kategoriaan. Kun yö-ilmaus annettiin rakennuksille tyhjästä, alkoi "tulviminen". Alan "mustaa kieltä" käytetään kuvaamaan menetelmää, jossa valot asennetaan suoraan rakennuksen valaisemiseksi.

Siksi tulvavalaistus on itse asiassa yksi klassisista arkkitehtonisen valaistuksen menetelmistä. Vielä tänäkin päivänä, vaikka monia menetelmiä on muutettu tai poistettu suunnittelun ja valaistustekniikan kehityksen myötä, on edelleen monia tunnettuja rakennuksia kotimaassa ja ulkomailla. Tämä klassinen tekniikka on säilytetty.

 kuva0011Kuva: Colosseumin yövalaistus

Päivällä rakennuksia kutsutaan kaupungin jäätyneeksi musiikiksi, ja yöllä valot antavat tälle musiikille sykkiviä säveliä. Nykyaikaisten kaupunkien arkkitehtoninen ilme ei ole pelkästään tulviva ja valaistu, vaan itse rakennuksen rakenne ja tyyli on suunniteltu uudelleen ja esteettisesti heijastunut valossa.

Tällä hetkellä yleisimmin käytetty ulkovalaistuksen valonheitinvalaistuksen koristevalaistustekniikka ei ole yksinkertainen valonheitinvalaistus ja valaistus, vaan maisemavalaistuksen taiteen ja teknologian integrointi. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi käyttää erilaisia ​​valonheittimiä rakennuksen tilan, toiminnan ja ominaisuuksien mukaan. Valaisimet ja lyhdyt heijastavat erilaista valokieltä rakennuksen eri osissa ja eri toiminnallisilla alueilla.

Asennuspaikka ja valonheittimien määrä

Rakennuksen ominaisuuksien mukaan valonheittimet tulisi sijoittaa mahdollisimman pitkälle rakennuksesta. Tasaisemman kirkkauden saavuttamiseksi etäisyyden ja rakennuksen korkeuden suhteen tulisi olla vähintään 1/10. Rajoitetuissa olosuhteissa valonheittimet voidaan asentaa suoraan rakennuksen runkoon. Joidenkin ulkomaisten rakennusten julkisivusuunnittelussa otetaan huomioon valaistustarpeiden ulkonäkö. Valonheittimien asennukseen on varattu erityinen asennusalusta, joten valonheitinlaitteiden asennuksen jälkeen valo ei ole näkyvissä, mikä säilyttää rakennuksen julkisivun eheyden.kuva0021

Kuva: Aseta valonheittimet rakennuksen alle. Kun rakennuksen julkisivu on valaistu, valaisematon puoli tulee näkyviin, ja valo ja pimeys lomittuvat palauttaen rakennuksen kolmiulotteisen valon ja varjon vaikutelman. (Käsinmaalattu: Liang He Lego)

Rakennuksen runkoon asennettujen valonheittimien pituuden tulisi olla 0,7–1 metrin etäisyydellä valopisteiden välttämiseksi. Valaisimen ja rakennuksen välinen etäisyys riippuu valonheittimen säteen tyypistä ja rakennuksen korkeudesta. Samalla otetaan huomioon tekijät, kuten valaistun julkisivun väri ja ympäröivän ympäristön kirkkaus. Kun valonheittimen säteellä on kapea valonjako ja seinän valaistusvaatimukset ovat korkeat, valaistu kohde on tumma ja ympäröivä ympäristö kirkas, voidaan käyttää tiheämpää valaistusmenetelmää, muuten valoväliä voidaan pidentää.

Valonheittimen väri määräytyy

Yleisesti ottaen rakennuksen ulkovalaistuksen tarkoituksena on heijastaa rakennuksen kauneutta valolla ja käyttää valonlähdettä, jolla on voimakas värintoisto, rakennuksen alkuperäisen värin näyttämiseen päivän aikana.

Älä yritä käyttää vaaleaa väriä rakennuksen ulkovärin muuttamiseen, vaan käytä lähellä olevaa vaaleaa väriä valaisemaan tai vahvistamaan sitä rakennuksen materiaalin ja värilaadun mukaan. Esimerkiksi kultaisissa katoissa käytetään usein kellertäviä suurpainenatriumvalonlähteitä valaistuksen parantamiseksi, ja syaaninvärisissä katoissa ja seinissä käytetään metallihalidivalonlähteitä, joilla on valkoisempi ja parempi värintoisto.

Useiden värien valonlähteiden valaistus sopii vain lyhytaikaisiin tilaisuuksiin, eikä sitä kannata käyttää rakennuksen ulkonäön pysyviin projisointiasetuksiin, koska värillinen valo aiheuttaa helposti visuaalista väsymystä varjon alla.kuva0031

Kuva: Italian kansallispaviljonki Expo 2015 -näyttelyssä käyttää rakennuksessa vain valonheitinvalaistusta. Valkoista pintaa on vaikea valaista. Valon väriä valittaessa on tärkeää ymmärtää "valkoisen kappaleen" väripiste. Tämä pinta on karkea mattapintainen materiaali. On oikein käyttää pitkän matkan ja laajan alueen projektiota. Valonheittimen projektiokulma tekee myös valon väristä "asteittaisen" alhaalta ylös häipymisen, mikä on varsin kaunista. (Kuvalähde: Google)

Valonheittimen heijastuskulma ja suunta

Liiallinen hajonta ja keskinkertainen valaistuksen suuntaus poistavat rakennuksen subjektiivisuuden tunteen. Jotta rakennuksen pinta näyttäisi tasapainoisemmalta, valaisimien sijoittelussa tulisi ottaa huomioon visuaalisen toiminnan mukavuus. Näkökentässä näkyvän valaistun pinnan valon tulisi tulla samasta suunnasta säännöllisten varjojen kautta, jolloin muodostuu selkeä subjektiivisuuden tunne.

Jos valaistussuunta on kuitenkin liian yksisuuntainen, se tekee varjoista kovia ja tuottaa epämiellyttävän voimakkaan kontrastin valon ja varjon välille. Siksi etuvalaistuksen tasaisuuden häiriintymisen välttämiseksi rakennuksen jyrkästi muuttuvassa osassa voidaan käyttää heikompaa valoa varjojen pehmentämiseen 90 asteen kulmassa päävalaistussuunnassa.

On syytä mainita, että rakennuksen ulkonäön kirkkaiden ja varjojen muotoilun tulisi noudattaa suunnittelun periaatetta päähavaitsijan suuntaan. Valonheittimen asennuskohtaan ja heijastuskulmaan on tehtävä useita säätöjä rakennus- ja virheenkorjausvaiheessa.

kuva0041

Kuva: Paavin paviljonki Expo 2015 -näyttelyssä Milanossa, Italiassa. Alakerrassa oleva rivi seinänpesuvaloja valaisee ylöspäin pienitehoisesti, ja niiden tehtävänä on heijastaa rakennuksen yleistä kaarevuutta ja epätasaisuutta. Lisäksi oikeassa reunassa on tehokas valonheitin, joka valaisee ulkonevat fontit ja heittää varjoja seinälle. (Kuvalähde: Google)

Tällä hetkellä monien rakennusten yövalaistuksessa käytetään usein yhtä valonheitintä. Valaistus on epätasainen, kuluttaa paljon energiaa ja on altis valosaasteille. Suositellaan monipuolisen kolmiulotteisen tilavalaistuksen käyttöä sekä valonheitinvalaistuksen, ääriviivavalaistuksen, sisäisen läpikuultavan valaistuksen, dynaamisen valaistuksen ja muiden menetelmien kattavaa käyttöä.


Julkaisun aika: 22.7.2021