Tärkeänä osana maisemaa ulkovalaistus ei ainoastaan näytä maiseman käsitettä
Menetelmä on myös tärkein osa ihmisten ulkoilun tilarakennetta yöllä. Tieteellisellä, standardoidulla ja käyttäjäystävällisellä ulkomaisemavalaistuksella on erittäin tärkeä käytännön merkitys maiseman maun ja ulkonäön parantamisessa sekä omistajien elämänlaadun parantamisessa. Tämä hallintamenetelmä selittää ulkomaisemavalaistuksen hallintamenetelmiä kolmesta näkökulmasta: maisemavalaistuksen suunnittelun sovellusalue, valintavaatimukset ja asennusprosessi.
1. Maahan asennettavien valojen käyttöalue
Maisemarakenteet, luonnokset, kasvit, kovapintainen valaistus. Sitä käytetään pääasiassa kovilla päällystetyillä julkisivuilla, nurmialueen valaisevissa puissa jne. Valaisevia puita ja julkisivuja ei sovi sijoittaa pensasalueille, koska valo muodostaa liikaa varjoja ja tummia alueita (kuva 1-1). Maavalaisimet eivät sovellu kovapintaisille alueille tai nurmikolle, jossa vedenpinta on alhainen tai valumavesi peittää valaisimen rungon sateen jälkeen. Kun valaisin on sijoitettu nurmikolle (ei alueelle, jossa ihmiset ovat usein aktiivisia), lasipinta on noin 5 cm nurmikon pintaa korkeammalla, jotta vesi ei kastele valaisimen lasipintaa sateen jälkeen.
Kuva 1-1 Haudattuja valoja ei tule sijoittaa pensasalueille
2. Valintavaatimukset -- Vaalea väri
Ongelma: Kohinaiset ja värivirheelliset valot eivät sovellu käytettäväksi ihmisasutusympäristöjen yömaisemissa. Vaatimukset: Elävän valaistusympäristön tulisi noudattaa luonnollista värilämpötila-aluetta (2000–6500 K).
Lämpötilan valinta), säädä valon värilämpötilaa kasvin värin mukaan, esimerkiksi ikivihreiden kasvien tulisi olla 4200K. Punalehtisten kasvien värilämpötilan tulisi olla 3000K.
Lamppuaskartelu
Kuva 1-7 maavalaisimissa ilman reunojen viistämistä
Kuva 1-8 Haudatut valot viistekäsittelyllä
Vaatimus: Valitse maahan upotettu lamppu, jossa on viistetty lampunkansi, ja tiivistä lampun reunat vedenpitävällä liimalla tai lasiliimalla asennuksen jälkeen (kuten kuvassa 1-8 on esitetty).
Häikäisy
Kuva 1-9 Maassa valaistujen valojen häikäisyn vaikutus
Kuva 1-10 Koristeellisten, maahan upotettujen valojen häikäisyvaikutus
Kaikki maanpinnan valaisevat valot (suurtehoisimmat, julkisivujen valaisemat, kasvit) vaativat häikäisynestotoimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi valonsäätöverkkojen asentaminen, lamppujen säädettävä valaistuskulma ja epäsymmetristen heijastinten käyttö lampuissa (kuten kuvassa 1-11 on esitetty).
Kuva 1-11 Valonohjaustyyppinen säleikkö
Kaikkien koristeellisten maahan asennettavien lamppujen (pienitehoiset, ohjaus- ja koristekäyttöön) läpikuultava pinta on kiillotettava. Hiekkakäsittely, leveä valokeila, ei selvää valonlähteen tunnetta sytytettynä (kuten kuvassa 1-12 on esitetty).
Kuva 1-12 Haudatut valot huurteen jälkeen
3. Asennusprosessi
En käyttänyt lisävarusteita (koteloa)
Kuva 1-13 Haudattujen valojen suora asennus nurmikolle
Kuva 1-14. Haudattujen valaisimien suora asennus koville alueille
Ongelma: Maahan upotettava lamppu on upotettu suoraan nurmikkoon ilman upotettuja osia, ja sen johdotusosa on upotettu suoraan maahan. Maahan upotettavan lampun alla ei kuitenkaan ole soraa imevää kerrosta eikä hiekkaa imevää kerrosta. Jos vettä kertyy sateen jälkeen, se aiheuttaa sähkönjohtavuutta tai oikosulkuilmiön (kuva 1-13).
Valaisin on upotettu suoraan kovalle päällysteelle ilman upotettuja osia. Valaisimen runko on valmistettu alumiinista, ja sen halkaisija ylittää päällysteaukon halkaisijan lämpölaajenemisen ja supistumisen jälkeen. Valaisin laajenee ja kaartuu maasta aiheuttaen epätasaisen maanpinnan (kuten kuvassa näkyy).
1-14). Vaatimukset: Vakioasennus upotettuja osia käyttäen. Kovapäällysteisen osan halkaisija on hieman suurempi kuin valaisimen rungon halkaisija, mutta pienempi kuin teräsrenkaan ulkohalkaisija (kuten kuvassa 1-15 on esitetty).
Kuva 1-15 Haudattu valo sijoitetaan upotettuun osaan
Kosteussisäänpääsy
Ongelma: Lampun ontelon ilman lämpölaajenemisen ja supistumisen vuoksi ulkoilman paine painaa kosteaa ilmaa lampun onteloon, mikä aiheuttaa lampun räjähtämisen tai oikosulun. Oikea asennusmenetelmä: 1) Näytteen toimitusprosessin aikana lampun vedenpitävyys on tarkistettava sen varmistamiseksi, että vedenpitävyystaso on yli IP67 (menetelmä: Aseta haudattu lamppu vesialtaaseen, lasipinta on noin 5 cm:n etäisyydellä vedenpinnasta ja virta on päällä koekäytön aikana 48 tuntia. Tänä aikana kytkin kytketään päälle ja pois kahden tunnin välein. Noin kuusi kertaa, tarkista vedenpitävyys lämmityksen ja jäähdytyksen aikana). 2) Johtoliitännän tulee olla hyvin tiivistetty: Yleensä haudatun lampun liitäntäportissa on erityinen tiivistävä kumirengas ja ruostumattomasta teräksestä valmistettu kiinnike. Pujota ensin kaapeli kumirenkaan läpi ja kiristä sitten ruostumattomasta teräksestä valmistettu kiinnike, kunnes johtoa ei voi enää vetää ulos tiivistävästä kumirenkaasta. Kun kytket johtoja ja johtoja, käytä vedenpitävää liitäntärasiaa. Kun johdotus on valmis, liimaa ja tiivistä liitäntärasian reuna tai täytä sisäpuoli vahalla.
3) Pohjavesien käsittely tulee tehdä rakentamisen aikana. Nurmialueelle sijoitetuille hautavalaisimille tulisi käyttää puolisuunnikkaan muotoisia pylväänmuotoisia upotettuja osia, joissa on pieni yläaukko ja suuri alaaukko, ja koville alueille tulisi käyttää tynnyrinmuotoisia upotettuja osia. Tee läpäisevä sora- ja hiekkakerros jokaisen hautavalaisimen alle.
4) Kun maahan upotettu lamppu on asennettu, avaa kansi ja peitä se puolen tunnin kuluttua lampun käynnistämisestä, jotta lampun sisäontelo pysyy tietyssä tyhjiötilassa. Käytä ulkoilmanpainetta painaaksesi lampun kannen tiivistysrengasta.
Julkaisun aika: 27. tammikuuta 2021
